6.11.2017
Tänään alkoi työt kotihoidossa. Työparini oli tänään sairaanhoitajaopiskelija. Aloitimme päivämme klo 6.45 ja heti klo 7.00 oli ensimmäinen asiakaskäynti. Liikuimme Samiran autolla paikasta toiseen mikä oli hyvä sillä aamun aikana ripsi vettä moneenotteeseen.
Ensimmäinen Rouva oli pirteä ja puhelias joten työpäivä ei olisi voinut mukavammin alkaa. Rouva osasi englantia joten jutustelu sujui. Hän esittelikin minulle uuttuutta jota en ollut ennen nähnytkään: vessanpönttö joka pesi ja kuivasi alapään hellästi niin ettei paperia tarvinnut käyttää. Rouva oli saanut laitteen lääkärin määräyksestä .
Työvuoroomme mahtui kuusi asiakaskäyntiä: suihkutuksia, lääkkeenjakoa, tukisukkienlaittoa ym. pientä apua. Asiakkaat olivat välittömiä ja hyväksyivät että olin mukana hoitotoimissa ja toivoivat että näkisimme vielä uudelleen.
Täällä hoitohenkilökunta tekee maksimissaan 32 tuntista työviikkoa ja palkkaa saadaan n.2300€ kk. Moni tekee yleensä vain 24 tuntia viikossa hoitotyötä koska työnantajat eivät anna työtunteja enempää on heidän käytävä muissa hommissa esim. kaupassa myyjinä. Täällä perusteluna vähäiselle tuntimäärälle on kuulemma työntekijän suojelu ettei fyysisesti väsy liikaa. Täällä myös on tapana että naiset tekevät vain 2-3 päivää viikossa töitä ja mies kantaa isomman taloudellisen vastuu perheen toimeentulosta. Nuorempi sukupolvi haluaa tasa-arvoisemman elämän joten he myös haluaisivat tehdä kokoaikaista työtä jos siihen olisi mahdollisuus eivätkä he myöskään halua olla miehistään riippuvaisia.
Täällä kotihoidon työnkuvaan ei kuulu ruuantarjoilu eikä minkäänlainen virkistystoiminta.
Ensimmäinen päivä kotihoidossa oli mukava ja siihen mahtui mukavia kohtaamisia ihmisten kanssa. Huomenna olen vielä Samiran parina ja loppuviikosta minulle on joka päivälle eri työpari.
Onpas mukava lukea kuulumisiasi sieltä maailmalta.
VastaaPoistaJa hyviä havaintoja olet jo tehnyt hoitotyön kulttuurieroistakin siellä.
Mukavaa, että olet löytänyt suomalaisen "kollegan", jolla on myös paikallistuntemusta ja osaa näin sinua varmasti auttaa monessakin tilanteessa. Tästä en ole kyllä yhtään yllättynytkään, olethan sen verran sosiaalinen ja avoimen iloinen ihminen olemassaan! :)
Antoisaa ja opettavaista jatkoa sinne!
Mielenkiinnolla jään jo odottamaan seuraavia tekstejä. :)